Liiketalouden uusi opetussuunnitelma on koulukohtaistettu. Lopputuloksena on, että ammatillisiin opintoihin sisältyy meillä yksi opintoviikko asiakaspalvelun viestintää. Sillä pitäisi selvitä.
Salon seudun ammattiopistossa on päädytty toisenlaiseen ratkaisuun, vaikka samoja opetussuunnitelman perusteita lienee luettu sielläkin. Salossa opiskellaan neljä opintoviikkoa äidinkieltä osana merkonomien ammatillisia opintoja.
Yksi opintoviikko koskee asiakaspalvelun suullista viestintää, toinen liiketekstejä ja kolmas neuvottelutaitoja. Neljäs opintoviikko tukee opinnäytetyön kirjallista osuutta, joka on haluttu säilyttää Salossa ja aika monessa muussakin oppilaitoksessa.
Erot ovat suuret. En voi olla ajattelematta, olisiko lopputulos ollut toinen, jos opetussuunnitelmatyössä olisi ollut mukana yhtä useampi atto-aineen opettaja. Millaisia merkonomeja meiltä valmistuu Salon seudun ammattiopistoon verrattuna? Miksi koulukohtaiset erot opetussuunnitelman perusteiden tulkinnassa ovat näin suuria? Onko opetussuunnitelma sittenkin vain työnjakokysymys: luetaan, miten halutaan?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Olisi mielenkiintoista kuulla, minkä verran ammatillista matematiikkaa muualla Suomessa jatkossa opetetaan merkonomeille. Meiltähän ammattimatematiikat on karsittu pois.
VastaaPoistaAmmatillisella matematiikalla olisi varmasti merkitystä, jos opiskelijoiden haluttaisiin pystyvän esimerkiksi työllistymään pankkien asiakaspalveluun - sellaisiin tehtäviin on meiltäkin viime vuosina päästy, mutta on vaikea kuvitella jatkossa pankkien tiskin taakse henkilöitä, joille ei ole opetettu koronkorkolaskuakaan.
Myös todella monissa muissa kaupan alan tehtävissä matematiikan hallitseminen on keskeinen osa ammattitaitoa.
Ammatillinen matematiikka tukisi myös jatko-opinnoissa selviämistä.
Toivottavasti joskus saamme bechmarkkaus-tietoa siitä, millaisia merkonomeja meiltä valmistuu matematiikan taitojen osalta muihin alan oppilaitoksiin verrattuna.
Annin kommentteihin seuraavaa:
VastaaPoistaIhan hyvä huomio, että ainakin nykyisestä versiosta liiketalouden opsin asiakaspalvelun ja myynnin koulutusohjelmasta puuttuu jotakin. Viime maanantaina olen jättänyt ops-ryhmälle listan asioista, joiden pitäisi olla sisällöissä, mutta joita ei vielä ole.
Esim. viestintävälineeseen sopiva kielen käyttö, on useassakin tutkinnon osassa, mutta ei näy Omnian opsissa. Lisäksi opseista puuttuu vielä vedosten oikoluku ja sisällön tuottaminen kampanjan mukaan. Kuka meillä opettaa sisällön tuottamista? Entä oikolukua?
Sitten tullaan seuraavaan käsitteiden eroon: opetussuunnitelma ja työnjako ovat eri asia. Tutkintokohtaiseen opetussuunnitelmaan (ei koulukohtaiseen opsiin) kirjataan mitä opetetaan = sisällöt, ei työnjakoa. Työnjako tarkistetaan vuosittain ja pyritään saamaan kullekin sisällölle paras mahdollinen opettaja. Myöskään sisältöjen painotuksia ei opetussuunnitelmaan kirjata, mutta se toteutetaan työnjaossa.
Omniassa lähdetään opseissa tutkinnon perusteita ja niiden toteutuksessa pitäisi olla mukana työelämän näkemys, mitä asioita painotetaan. Emme seuraa muita oppilaitoksia, vaan tutkinnon perusteista. Joissakin pienemmissä oppilaitoksissa opsia laaditaan sen mukaan, keitä opettajia on käytettävissä. Salosta en tiedä. ELITissäkin joskus lisättiin viestintää lähes joka tutkinnon osaan, jotta saatiin työllistettyä kaikki äidinkielen, ruotsin ja englannin opettajat, jotka jäivät ELITiin, kun jako AMKin ja Elitin välille oli tehty.
Henkilöresursseihin perustuvaa opetussuunnitelmaa Omniaan ei enää tehdä.
Opsissa ei säädetä, kuinka paljon mitäkin ainetta opetetaan eikä tutkinnon sisällä mitään aineita olekaan, vain työelämässä esiintyviä prosesseja ja tehtäväkokonaisuuksia.
Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat ovat vain ne perusteissa määritellyt 20 ov.
Mitä tulee opinnäytetyön kirjalliseen osaan, on huomattava, että opinnäytetyötä ei enää ole, vaan on opinnäyte, joka määräyksen mukaan on kirjallinen työ, vain jos itsetyöprosessi on kirjallinen työ, kuten esim. toimistotyöntekijän laatimat kirjeet tai esittelymateriaalit. Opinnäyte kuuluu määräyksen mukaan ammatillisiin opintoihin ja se suunnitellaan, toteutetaan ja esitellään. Esim. asiakaspalvelutapahtuma, joka esitellään työssäoppimisesta vastaavalle opettajalle. Opinnäyteprosessi kirjataan opinnäyte-lomakkeelle, jolloin se saadaan suunnitelmallisesti toteutettua. Opinnäytettä ei määräyksen mukaan arvioida osaamisen arviointina, ellei se ole samalla ammattiosaamisen näyttö. Eikä siitä tulee todistukseen arvosanaa.
Äidinkieleen tullut lisämääräys opinnäytteen esittelemisestä on mahdollista toteuttaa, jos opinnäyte on annettu ennen äidinkielen opintojaksoa eikä muuta luontevaa alakohtaista puheviestintätilannetta keksitä. Liiketaloudessa kyllä on maininta asiakaspalvelutilanteista. Tässäkin tapauksessa se vaikuttaa vain äidinkielen arvosanaan eikä se saa vaikuttaa opinnäytteeseen, joka merkitään todistukseen.
Toisaalta on hyvä edistää opiskelijoiden ammattiylpeyttä, jos he esim. seminaarissa voivat esillä opinnäytteitään muille opiskelijoille. Vaikeutena saattaa olla se, että opiskelijat sisällyttävät opinnäyttteensä eri tutkinnon osiin.
Edellisissäkään tutkinnon perusteissa ei edellytetty kirjallista tuotosta. Ja jos niitä edellisiä perusteita luetaan niin sielläkin oli tarkoitus, että opinnäyte on jokin työ, joka ESITELLÄÄN kirjallisesti tai suullisesti, ei gradu.
Kuten huomaamme, poisoppiminen on vaikeaa. Silmä lukee niin kuin se toivoisi asioiden olevan.
Paluuta entiseen ei ole!
Terhille! Työelämän edustajilta olemme kyllä kuulleet, minkälaista matematiikan hallintaa opiskelijoilta edellytetään. Edellytetään peruslaskutoimitukset ja prosenttilaskut todella hyvin. Siksi niitä pitäisikin harjoitella koko tutkinnon ajan niissä työtehtävissä, joita opiskelijat tässä tutkinnossa tekevät.
VastaaPoistaAmmattimatematiikka käsitteenä tarkoittaa ATTO-matematiikkaa, joka on tutkintokohtaistettu. Kuten Annillekin vastasin ammatillisissa tutkinnonosissa ei ole oppiaineita, on vain työprosesseja ja tehtäviä.
Rahoituspalvelut onkin vaativampi tutkinnon osa ja odottaisin, että rahoitustuotteiden esittelyssä pitää ainakin ymmärtää koron vaikutukset. En ole kerinnyt vielä käymään läpi talous- ja toimistopalvelujen opsia, joten en osaa sanoa, kuinka paljon matematiikka näkyy sisällöissä.
Muuten pätee sama vastaus kuin Annillekin opsin ja työnjaon erillisyydestä. Periaatteessa, jos ammatillista tutkinnon osaa opettaa alan ammattilainen, hän kyllä hallitsee työssään tarvittavan matematiikankin sovellukset ja osaa myös opettaa niitä.
Samat asiat voidaan oppia myös työssä. Aikuisten näyttötutkinnoissa on täsmälleen samat vaatimukset eikä heillä ole tutkinnossaan edes ATTO-opintoja ja silti oppivat ja osaavat.
On myös muistettava, ettei merkonomeja päästetä laskemaan rahoitustuotteiden hintoja. Ne tehtävät on rajattu korkeakouluopiskelijoille.
Taas kerran joudun toteamaan: "Poisoppiminen on vaikeaa" Meillä on näissä tutkinnoissa tietty taso (katso kansallinen viitekehys NQF). Opiskelijalla on mahdollisuus jatkaa korkeakouolussa, jos haluaa ylemmän tason tehtäviin tai suorittaa rahoitus- ja vakuutusalan ammattitutkinto, kuten teki entinen opiskelijani Lehtimäentieltä ja toimii nyt Ison-Omenan Nordeassa.
Ops ei ota kantaa siihen kuka opettaa.
Turhaa on myös kaikki puhe siitä, että tutkinnon tasoa olisi laskettu. Nyt valinnaisissa tutkinnon osissa on niin paljon erikoisosaamista, jota todennäköisesti ei löydy opettajiltamme. Siltä osin tutkinnon taso on tullut paljon vaativammaksi kuin edellinen. Esimerkkinä tästä kansainvälisen kaupan tukipalvelut. Jos joskus on tiedettiinkin toimitustapalausekkeet, tullauspäätökset ym. niin EU on kyllä tuonut kansainväliseen kauppaankin aivan uudet lisämausteet, enkä tiedä, että opettajamme olisivat olleet työelämässä näitä tietoja päivittämässä.
Pitää myös muistaa, että vaativampiin tehtäviin tähtäävä opiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa myös ammatti- ja erikoisammattitutkinnon osia tai ammattikorkeakouluopintoja.
Opetushallitus tekee oppimistulosten seurantaa. Ensimmäisellä kierroksella tutkittiin lähihoitajia, hotelli- ja ravintola-alan opiskelijoita sekä kone- ja metallialan opiskelijoita. Näistä on saatavilla myös oppilaitoskohtaisia tuloksia suhteutettuna keskiarvoihin, mutta en tiedä saako suoraa vertausta muihin.
Tulos on kuitenkin, että työpaikoilla suoritetut arvioinnit tuottivat (1 - 5) nelosia ja viitosia, kun taas kone- ja metallialan oppilaitoksissa toteutetut arvioit olivat 2 - 3.
Miten tätä sitten tulkitaan? Työelämä arvioi positiivisemmin ja ottaa huomioon sen, minkälaisia osaajia he tekijöikseen haluavat.
Seuraavia tutkimustuloksia odotellaan.
Joka vuosi saamme myös tuloksia OPH:n tuloksellisuusmittarista, jossa mitataan opiskelijoiden työllistymistä. Nyt alkaneiden opiskelijoiden tuloksia saadaan kuitenkin vasta vuosien päästä, kun he sijoittuvat työelämään.
Hyvä Leena redeye,
VastaaPoistameillä liiketaloudessa äidinkielenopettaja ei ole osallistunut millään tavalla opinnäytetöiden tekemiseen eikä siis osallistu tulevan opinnäytteenkään.
Toisinkin voisi olla. Siitä esimerkkinä Salon koulutuskuntayhtymä, jossa nähdään äidinkielen ja viestinnän arvo osana ammattitaitoa ja jossa halutaan, että äidinkieltä opettaa siihen erikoistunut ammattilainen: äidinkielenopettaja!
En missään tapauksessa kannata gradujen kirjoittamista toisen asteen koulutuksessa.
Osaamistaan pitää kuitenkin pystyä kielentämään. Viimeistään työhaastattelussa on osattava sanoa kolme vahvuuttaan ja kehittymiskohdettaan ja pystyttävä pitämään samanaikaisesti ilmeensä myönteisenä. Jos ei tähän pysty, jää työpaikka saamatta.
Ops on mitä suurimmassa määrin työnjakokysymys.
VastaaPoista