Pakolliset lisäosat

Vain harvoissa hyvin vakavista ongelmista kärsivissä maissa ihmisille ei opeteta heidän äidinkieltään. Usein näissä maissa halutaan rajoittaa sananvapautta ja ihmisten mahdollisuuksia esittää kriittisiä ajatuksia.

Äidinkieli onkin enemmän kuin pelkkä ammattitaitoa täydentävä pakollinen tutkinnonosa tai pakollisen tutkinnonosan valinnainen lisäosa. Äidinkielentaidot ovat ammattitaidon ydintä. Lisäksi äidinkieli on ajattelun ja oppimisen, identiteetin ja vuorovaikutuksen perusta. Heikot äidinkielentaidot heijastuvat kaikkeen oppimiseen: opiskelija ei pysty ilmaisemaan eikä kielentämään osaamistaan puhumalla eikä kirjoittamlla, ei omaksumaan uusia asioita lukemalla eikä kehittelemään ajatuksia kirjoittamlla.

Juuri siksi pelkästään tyydyttävän taitotason tavoitteleminen ei voi missään tapauksessa olla opetuksen lähtökohta eikä päämäärä.Tyydyttävän osaamisen tasolle jäänyt opiskelija on vakavassa vaarassa syrjäytyä kokonaan työelämästä, yhteiskunnasta ja jatko-opinnoista.

Toisin kuin usein luullaan äidinkielen opiskelu ammattiopistossa on toiminnallista taitojen harjoittelua, jossa painopiste on työelämän suullisissa ja kirjallisissa vuorovaikutustilanteissa.Opiskelu ei ole teoreettista kieliopin pänttäämistä.Valitettavasti tämä virheellinen käsitys äidinkielenopetuksesta elää yhä vahvasti tietyn ikäpolven ihmisissä.

Hyvien äidinkielentaitojen saavuttaminen vaatii jatkuvaa harjoittelua koko opiskeluajan. Etenkään kirjalliset taidot eivät kehity ilman systemaattista opetusta. Äidinkielen opetuksen sijoittaminen aivan opintojen loppuvaiheeseen vaarantaa opiskelijan mahdollisuudet selviytyä ammatillisista opinnoista ja lisää keskeytyksiä, koska äidinkielentaidot ovat keskeisiä opiskelutaitoja.

Peliperustainen oppiminen

Laajennetun työssäoppimisen kokeilun puitteissa minulla on ollut useampi työssäoppija oppimassa uusia asioita. Itse kävin juuri Plymouthissa, UK, tutustumassa pelien avulla tapahtuvaan oppimiseen. Sain sieltä idean että koulumme työssäoppijoiden tulee rakentaa tietokonepeli jonka avulla opastetaan koulumme opiskelijat poistumaan oikeita reittejä hälytyksen tultua.

Tämä peli alkaa olla esittelykunnossa: pelin rakentajat ovat innokkaita kertomaan ja esittelemään peliä ja sitä kuinka sellainen rakennetaan.

Kaipa olette huomanneet että nykyään autokoulun pimeänajon osuus suoritetaan simulaattorissa: autopelin avulla. Samoin eri ammattikuntien osaamistestit tehdään erilaisten pelien avulla (lentäjät, sukeltajat, ...).

Atto, elinikäisen oppimisen avaintaidot ja työssäoppiminen

Ammatillisen koulutuksen tavoitteena on tuottaa laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin. Työssäoppiminen on osa ammatillista koulutusta. Työpaikka on oppimisympäristö, jossa opitaan osa tutkinnon tavoitteista töitä tehden. Työssäoppimisen keston ylärajaa ei ole määritelty.

Uusissa tutkintojen perusteissa oppimisen kohteena ovat työelämän prosessit. Näitä prosesseja oppii parhaiten aidossa ympäristössä eli työssä. Ammattitaitoa täydentävillä tutkinnon osilla on tavoitteena toisaalta täydentää ammatillista osaamista (osaamisen laatu ja monipuolisuus), toisaalta antaa valmiuksia jatko-opintoihin.

Tyydyttävällä tasolla on aika vaatimattomat tavoitteet myös atto-osaamisen suhteen, eikö? Ammattiosaamisen näyttö on osaamisen varmistuksen paikka. Näytössä voidaan arvioida myös atto-osaamista ja pitää arvioida elinikäisen oppimisen avaintaitoja, joista esim. viestintä ja vuorovaikutus on yksi.

On tärkeää, että työssäoppimista edeltävä koulutus (opetus ja oppiminen) valmentaa työhön ja työelämän vuorovaikutustilanteisiin, mutta taitavaksi osaajaksi tullaan vasta aidossa työelämän kontekstissa oikeissa vuorovaikutustilanteissa asiakkaisen ja työtovereiden kanssa.

Jalat pois pöydältä

Äidinkielessä on kyse niin suuresta asiasta, ettei sitä oikein edes kunnolla hahmota. Hyvät äidinkielentaidot tuovat elämään monia mahdollisuuksia. Työelämässä tarvitaan ennen kaikkea viestintätaitoja. Juuri näitä taitoja opitaan ammattiopiston äidinkielentunneilla.

Äidinkielen opiskelu ei ole niin vaikeaa, että opintojen eteneminen olisi vaarassa sen takia. Kokemusteni mukaan kukaan ei ole keskeyttänyt opintojaan huomattuaan opetussuunnitelman sisältävän äidinkieltä. Ammatillisissa perustutkinnoissa opetetaan äidinkieltä vain neljä opintoviikkoa, mikä on todella vähän. Miksi näitä neljää opintoviikkoa ei saisi opettaa koulussa? On hyvä harjoitella taitoja ensin oppilaitoksessa. Ei ole kenenkään etu, että opiskelija katkaisee asiakassuhteita työelämässä tilanteeseen sopimattomalla kielenkäytöllä.

Pelkään, että työelämään integroidussa "opetuksessa" opiskelijan äidinkielentaidot eivät kehity yhtä vahvoiksi ja monipuolisiksi, kuin ne voivat kehittyä kasvokkaisopetuksessa.Yhä useampi opiskelija on maahanmuuttajataustainen tai lähtötasoltaan heikko ja todella tarvitsee opetusta sekä kielenkäytön malleja. Kaikki eivät kykene omaksumaan kielen normeja ja tekstilajeja itsenäisesti ilman opettajaa.

Yksi erityisesti askarruttava asia on kasvatus: miten kasvatetaan opiskelijaa, jota ei tavata kasvokkain?